Fandom

Scratchpad

Suomi

215,647pages on
this wiki
Add New Page
Discuss this page0 Share

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.

Suomen tasavalta eli Suomi (ruottiksi Republiken Finland, Finland) on valtio Pohojoos-Euroopas Itämeren rannalla. Suomi kuuluu Pohojoosmaihin ja Euroopan unionihin. Se rajautuu iräs Venäjähän, pohojoosessa Norijahan ja lännes Ruottihin, nelijäs naapurimaa Viro sijaittoo Suomenlaharen eteläpuolella. Ahavenanmaa on Suomen remilitarisootu maakunta, joll'on ittehallinto.

Suomi on verraten harvahan asuttu ja sen 5,3 milijoonaa asukasta keskittyy pääasias maan etelä- ja keskiosihin. Pohojoosinta Lappia lukuhun ottamatta Suomi kuuluu lauhkiahan vyöhykkeesehen ja kasvillisuusvyöhykkehistä pääasias pohojoosehen havumettävyöhykkeesehen.

Maan perustuslaki määrittelöö kansalliskieliksi suomen (puhujia 91,2 rosenttia väestöstä vuoren 2007 lopus) ja ruottin (puhujia 5,46 rosenttia) ja kansankirkooksi evankelis-luterilaasen kirkon (jäseniä 81,7 rosenttia vuoren 2007 lopussa) ja ortoroksisen kirkon (jäseniä 1,1 rosenttia). Suomi arvioorahan inhimillisen kehityksen inreksillä 11:nnelle ja ruttokansantuottehella 12. sijalle maailmas.

Nimi

Sanan Suomi etymolokiast'eioo täyttä varmuutta. Son ilimeesesti ollu alun perin Suomenlaharen ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinaas-Suomia koskeva nimitys ja laajentunu vasta myöhemmin tarkoottamahan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimukses nimen Somewesi osana, jolloon son kuitenki merkinny Suomenlaharen pohojukkaa. Vanhastansa sana on selitetty suon tai suomun johorokseksi, mutta uurempien tulukintojen mukahan son lainasana. Lainan yhyreksi maharolliseksi lähteheksi on araveltu kantabaltin sanaa *zemē, josta myös nimet Häme ja saame olis perääsin. Toisen selityksen mukahan sana olis lainattu indoeurooppalaasesta ihimistä tarkoottavasta sanasta, jolloon solis samaa juurta ku esimerkiksi latinan homo, ihiminen.[1]

Nykyysin nimen Suomi vastineeta käytetähän itämerensuomalaasten kielten lisäksi saamelaaskielis, latvias ja liettuas.[2] Valtaosas maailman kieliä maasta käytetään ruottin ja englannin "Finland"-nimiä vastaavaa sanaa. Tämänkään nimen etymolokiast'eioo varmuutta. Tacituksen antiikin aikana mainittemat fennit on torennäköösimmin viitannu saamelaasihin. Vuoren 1171 tai 1172 bulla "Gravis admodum" saattaa olla ensimmäinen asiakirjalähde, jossa finneillä on tarkoitettu suomalaisia. Termi on Suomen tavoin viitannu aluuksi läntisen Suomen alueesehen, kuten nimi Fialanda paavi Innocentius III:n kirijees vuorelta 1209 ja Finland Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saakas 1200-luvun alakupuolelta. Son tarkentunu sitte Varsinaas-Suomeksi, ensimmääsen kerran 23. tammikuuta 1229, seuraavaksi vasta 1300-luvulla keskiaijjan asiakirjoos.[3]

Ruottin liitettyä aikaasemmin erillisenä hallitun vallootetun Länsi-Karijalan samahan hallintokokonaasuutehen muun valloittamansa alueen kans vuonna 1340[4] alettihin uutta hallintokokonaasuutta nimittää "Itämaaksi" (Template:K-sv), erotuksena aikaasemmin vallootetusta läntisestä Suomesta; nimi esiintyy asiakirjoissa ensi kerran 6. joulukuuta 1344[5]. Kuitenki termi Finland esiintyy jo 1300- ja 1400-luvuulla toisinaan rinnasteisena Österlandille. Termi "Finland" vakiintui vähitellen koko Ruotsiin liitetyn alueen, siis läntisen Suomen ja Länsi-Karijalan yhtenääseksi nimeksi ennen muuta 1400-luvun jäläkipuoliskolla, mutta sitä käytettihin samanaikaasesti myös Varsinaas-Suomesta. Lukija joutuu aina päättelemähän asiayhteyrestä, kummast'on kyse, aivan samoon ku Svecia -termin kohoralla onko kyse koko Ruottista vaiko vain Sveanmaasta. Viimeksi termiä Österland käytti Kustaa Vaasa vuonna 1525.[6] [7] Pohjanmaata Suomi-käsite ei kuitenkaan aina sisältänyt vielä 1700-luvullakaan. [8]

Historia

Kivikausi

Jos Pohojammaalta esiin kaivetun Karijoen Susiluolan löyröt on tulukittu oikein, Suomes on asunu neandertaalinihimisiä jo paleoliittisella kivikaurella 130 000 vuotta sitte, ennen edellistä jääkautta.[9] Vanahimmat varmat toristeet ihimisasutuksesta Suomen alueell'on Laharen Ristolasta ja Orimattilasta suurinpiirteen vuorelta 8700 eaa. Väestö saapuu etelän ja kaakon suunnasta. Suomen asutus on jatkunu iliman keskeytyksiä jääkauren päättymisestä nykyaikahan.[10] Mesoliittisen kivikauren jäläkehen Suomi kuuluu 5200 eaa. alakaen kampakeramiikan alueesehen, joka ulottuu laajasti Veikseliltä Uralille.[11] Kivikautisten kulttuurien elämäntapa perustuu enimmäksensä metsästyksehen ja kalastuksehen. Maharollisesti neoliittisen kivikauren lopulla (noin 3200–1500 eaa.) tehtihin silti Suomeski jo maanvilijely- ja karijanhoitokokeeluja. Yleesesti otaksutahan, että suomalaas-ugrilaasta kieltä on puhuttu Suomen alueella jo jostaki kivikauren vaiheesta alakaen, mutta tarkemmasta ajankohorasta on kränää.

Maantiere ja luonto

Suomen kallioperä kuuluu vanhahan fennoskanrian kilpehen, johona vain pienet osat on nuorempia ku 1 800 miljoonaa vuotta. Peruskallio on monin paikoon näkyvis. Kallioperän vanhinta osaa on Itä- ja Pohojoos-Suomen 2 800–2 700 milijoonaa vuotta sitte syntyny arkeeinen kallioperä. Pääosan Suomen kallioperästä muorostavat 1 930–1 800 miljoonaa vuotta sitte varahaasroterotsooisella kaurella syntyny svekofenninen kallioperä. Pohojoos-Lapis on merkittävä ranuliittimuorostuma. Nuoremmista kallioperistä merkittävin on Etelä-Suomen 1 650–1 540 milijoonaa vuotta sitte keskiroterotsooisella kaurella syntyneet rapakiviraniitit.

Isoompia kuntia

Suomen isoommat kunnat 31. lokakuuta 2007.[12]

Sija Kaupunki Asukasluku Sija Kaupunki Asukasluku
1. Helsinki 568 146 11. Lappeenranta 59 339
2. Espoo 237 581 12. Rovaniemi 58 785
3. Tampere 207 697 13. Vaasa 58 029
4. Vantaa 192 226 14. Joensuu 57 713
5. Turku 175 642 15. Kotka 54 626
6. Oulu 131 228 16. Mikkeli 48 832
7. Lahti 99 236 17. Hämeenlinna 48 328
8. Kuopio 91 350 18. Porvoo 47 753
9. Jyväskylä 85 268 19. Hyvinkää 44 640
10. Pori 76 203 20. Nurmijärvi 38 559

Katto myös

Lähtehet

Viitteet

  1. Template:Kirjaviite – sivut 1210 ja 1211, Koivulehto, Jorma: Suomi, Virittäjä 3/1993, ks. myös Laurila, Vihtori: Suomen saari ja muinaisrunon saari, Kalevalaseuranvuosikirja 44, 1964.
  2. Latviaksi Somija, liettuaksi Suomija, pohojoossaameksi Suopma.
  3. Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, nro 21, tässäkin asiakirjassa kuitenkin mainitaan Suomen piispa koko läntistä Suomea koskevassa merkityksessä. Hyvä esimerkki termin kahdesta varhaisemmasta merkityksestä on vuodelta 1326, Finlands Medeltidsurkunder nrot 330: "terrarum nostrarum Finlandie",(Suomen maakuntiemme) ja 331: "...advocacie Fillandensis inhabitores, videlicet Fillandie, Allandie, Nylandie, Tauestie et aliarum terrarum advocacie predicte" (Suomen voutikunnan asukkaiden, nimittäin Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan, Uudenmaan, Hämeen ja muiden sanotun voutikunnan maakuntien asukkaiden...)
  4. Finlands Medeltidsurkunbder (FMU) nro 470
  5. FMU492
  6. M.G, Schybergson: Suomen Historia, 1904 s.32–33, Olav Ahlbäck: Legifer Iuris Finnonici, Historisk Tidskrift för Finland (HTF) 1964, Jarl Gallén: Finland och Österland, HTF 1964, Sama: Mera om Österland, HTF 1965,s.1: "Kristinuskon voimaansaattamisen ja Suomen Ruotsiin liittämisen jälkeen puhuttiin Suomen piispasta ja Suomen käskynhaltijasta ja herttuasta, myös sen jälkeen kun Häme oli alistettu Ruotsin kruunulle. Näin ollen käsite Finland kattoi yleensä kaikki ne maakunnat, jotka kuuluivat Turun hiippakuntaan tai Turun käskynhaltijakuntaan,"(käännös tämän kirjoittajan), Martti Linna: Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot, Vesilahti 1346–1996, 1996 s.151–158, Sama: Suomen vanhemmista aluejaoista, Muinaistutkija 4/1996, Suomi kautta aikojen – sivut 29, 51 ja 61. Tapa nimetä koko taustamaa ensivaiheessa lähimpien tunnettujen tai tärkeimpien asukkaiden mukaan on säännönmukainen. Näin esim Skåne-Skandinavia, Alemannia-Allemagne (Saksa), Ugandi-Igaunia (Viro), Saksi-Saksa, Roslagen-Ruotsi, Virumaa-Viro, Anglia-Englanti, Schwütz-Sveitsi ym. ym.
  7. Pohojammaata Suomi-käsite ei kuitenkaa aina hallinnollisis yhteyksis sisältäny, vaan se saatetahan joskus mainita eriksensä, vaikka se aluusta asti kuuluu Suomen (Turun) hiippakuntahan ja Itämaan laamannikuntahan, vuoresta 1435 Pohojoos-Suomen laamannikuntahan. Niinpä jo vuonna 1374 puhutahan helsinglandilaasten ja suomalaasten välisestä "inter Helsingenses et Finlandenses" rajasta Pohjammaalla, katto Turuun tuomiokirkon Mustakirija, Registrum Ecclesiae Aboensis (REA) nro 230 ja mm. Ruotsin kuninkaan entinen arkistonhoitaja Johannes Messenius katsoo 1620-luvulla Pohjanmaan Suomeen kuuluvaksi Suomen riimikronikassaan. Ks. Johannes Messenius, Suomen riimikronikka, 2004, s.61, Jussila, Osmo: Suomen historian suuret myytit. WSOY, Helsinki 2007, sivu 228:"Vielä 1700-luvulla ei Pohjanmaata yleisesti luettu "Suomeen" kuuluvaksi," Klinge, Matti, Kaksi Suomea,1982, s.39 (Jussilan viittaus):"...käsitettä Suomi,joka suunnilleen vastasi myöhempää Suomea -kuitenkin niin etteivät Pohjanmaa ja Karjala usein siihen kuulu-..."
  8. Jussila, Osmo: Suomen historian suuret myytit. WSOY, Helsinki 2007, sivu 228:"Vielä 1700-luvulla ei Pohjanmaata yleisesti luettu "Suomeen" kuuluvaksi."
  9. Museovirasto: Susiluola
  10. Museovirasto, väliotsikko Väestön kehitys esihistoriallisella ajalla [1]
  11. http://www.nba.fi/fi/skm_opetus_esihist_kivik5
  12. Template:Verkkoviite

Aiheesta muualla

Hallinto

Muut

Also on Fandom

Random wikia